Tavutettu maailma

Doria etsimässä

Teksti Bill Scollon; kuvitus The Disney Storybook Art Team; suomentaja Suvi Clarke, Vaukirja 2016.

Muistaminen, muistot, unohtaminen, vanhemmat, perhe.

 (Sekä Pixarin animaatioista että) Disneyn The Disney Storybook Art Teamin  kirjankuvituksista voi olla montaa mieltä, mutta Doria etsimässä -kirjaa voi käyttää joskus lasten kanssa sisällön teemojen ja yksityiskohtien vuoksi, ei vain tarinan itsensä takia. 

Sitä paitsi, kirjalla on kultainen selkä.

Suomentaja on vähän suolannut/maustanut juttua, kuten aukeamakuvasta huomaa.

Kuusiosaisessa Tavutettu maailma -kirjasarjassa on lyhyt tietopaketti jokaisesta Suomen tunnustamasta itsenäisestä valtiosta. Teksti on tavutettu, joten kirjat sopivat lukemaan opettelevalle, suomea vasta vähän osaavalle,  luku- ja kielitaitoa kartuttavalle lapselle tai aikuiselle.

Jaana Palanterä, Aivo Blum (Lector 2016): 

Tavutettu maailma: Afganistan - Dominikaaninen tasavalta

Tavutettu maailma: Ecuador - Itävalta

Tavutettu maailma: Jamaika - Luxemburg

Tavutettu maailma: Madagaskar - Paraguay

Tavutettu maailma: Peru - Swazimaa

Tavutettu maailma: Syyria - Zimbabwe

Aiemmin samoilta tekijöiltä on ilmestynyt Tavutettu eläinkirja -sarja; nisäkkäistä, linnuista, niveljalkaisista ja nilviäisistä, koti- ja lemmikkieläimistä, sammakkoeläimistä ja matelijoista sekä kaloista. Samoille kohderyhmille kuin edellä. Lector Kustannus, 2015.

mm. Tavutettu eläinkirja: Nisäkkäät

Eläimistä, luonnosta ja yhteistyöstä kuvakirjassa:

 Suzanne Chiew: Mäyrä ja valtava vesipula

Kotomaata monelta eri suunnalta kuvaavia kirjoja ja kirjalistoja löytyy Helmet.fi lastenosiosta:

Suomi100 -kirjavinkkejä lapsille

Keväistä huhtikuuta, vaikka etelässäkin on vielä vähän lunta maassa,
Adalmiina

Tarinoita Kalevalan päivänä

 

 28.2.2017 - Kalevalan päivä

Suomen kansalliseepos Kalevala on niin monipuolinen tarinakokonaisuus sankareineen ja surkimuksineen, että sen nimikkopäivänä voi esitellä pari hassua kirjaa, joissa sankaruutta, arkea ja ystävyyttä kuvataan huumorilla, mutta onnistutaan silti kertomaan maailmasta jotakin todellista.

Julian Gough: Karhu ja kaniini: kaverin kamalat tavat

Kuvittaja Jim Field; suomentaja Peikko Pitkänen

Otava 2017

Nykylapsille luetaan jo pieninä lapsosina luonnontieteellisiä tosiasioita sisältäviä lastenkirjoja, ja he näkevät pienestä pitäen TV:stä luontodokumentteja, mutta kaunokirjallisuuskin voi kertoa joitakin tosiasioita humoristisen ystävyyskuvauksen muodossa. Lapsi huvittuu omalla tavallaan, aikuinen omallaan. 

Jeff KInney: Neropatin päiväkirja - Syteen tai saveen

Suomentaja Merja Helanen

WSOY 2017

Neropatti-kirjoissa on hauskaa se, että niissä puhutaan aina kirjoista, kirjallisuudesta, kirjailijoista, kirjastoista, lukemisesta ja sisällön ymmärtämisestä. Tälläkin kerralla puhutaan niin runoista kuin kauhukirjoista. Myös suosituimpien kirjasarjojen plagioinnista (!).

Audiovisuaalinen ilmaisu, pelit, elokuvat jne. ovat niin ikään kirjojen vakioantia. Tällä kertaa Greg ja Rowley yrittävät tehdä jopa omaa elokuvaa. Sitä ennen puuhastellaan soittimien parissa. 

Komiikka ja huumori sekoittuvat; loputtomaan, sattumuksesta toiseen uskomattomaan sattumukseen siirtyvä kohkaaminen sisältää hellyttäviä hetkiä. Yhtä sopivaa tai sopimatonta kuin on puhua Neropatin päiväkirjasta Kalevalan yhteydessä, on puhua Aku Ankasta Gregin yhteydessä, mutta jotain samaa heissä on. 

Greg on kuitenkin todellisesta maailmasta, Aku etäisemmästä mielikuvitusympäristöstä. 

Voisiko Aku sanoa:

"Aluksi mä luulin, että se oli pelkkää läppää, mutta niiden olohuoneessa oli KIRJAHYLLY telkan paikalla.! (Mts. 90)

Adalmiina

Meressä ja meren rannalla

Benji Davies: Toivo ja talviyö

Karisto 2017. Suomentanut Sanna Niemi.

Benji Daviesin edellinen Toivo-kirja oli Toivo ja valas.

Toivo ja talviyö -kirjan tapahtumat ajoittuvat kylmään pakkasyöhön. Jälleen mukana on lapsen kokema yksinäisyys, tällä kertaa huoli siitä, missä isä on. Jälleen tavataan valas, monta valasta. 

Kuvat ovat taas lumoavan kauniita. Tarina on taatusti jokaista, ainakin melkein jokaista lasta kiehtova.

 Benji Davies: Toivo ja talviyö

 

 Benji Davies: Toivo ja talviyö

 Anssi Keränen: Lossi-Lassin suuri sukellus

Tammi 2016.

Toivo ja Lossi-Lassi kirjat ovat tyystin eri tyylilajia, mutta yhdistävänä tekijänä on meri ja kunnioitus meren eläjiä kohtaan. Toivo-kirjoissa mielikuvitus ja todellisuus sekoittuvat runollisesti, Lossi-Lassissa käytännöllisesti. Toivo-kirjoissa eletään luonnon äärellä, sovussa sen kanssa, mutta sitä tulkitaan tunteella. Lossi-Lasse -kirjoissa ollaan luonnonsuojelupuuhissa siivoamalla merenpohjaa ja kiehtovuus löytyy meren asukkaiden ja teknisten keksintöjen liitosta - molemmat kiinnostavat lapsia.

Ja Lossi-Lassi -kirjassakin esiintyy valas, todella iso valas.

Lossi-Lassi on Lindy Hop -laivan kapteeni. Kuvissa näkyvä sukellusvene on saatu kätevästi käyttöön suoraan laivan pohjaluukusta.

Sukellusvenematkailussa on samaa kiehtovuutta kuin Nina Pirhosen Kumpulaakson Pompom ja avaruusmatka -kirjassa. On ihanaa kuvitella vesikulkuvälineitä, lentohärveleitä, avaruusaluksia. Tällaisista kirjoista saa mielikuvitukselle lisäaineksia. On hauska kuunnella lasten juttuja tällaisten kirjojen lukemisen jälkeen. Ja katsella heidän piirustuksiaan.

Sanna Isto, Eppu Nuotio: Typy ja muriseva mörkö.

Bazar 2016. Kuvitus Sari Airola.

"Heti kun auto pysähtyy merenrantahuvilan pihalle, Typy havahtuu hereille." Ensimmäinen lause sivunumerottomassa Typy ja muriseva mörkö -kirjassa. 

"Lasiverannalta löytyy täydellinen piirustuspaikka."(kirjan neljäs aukeama).

 Riippukeinukuva on kirjan 11. aukeama. Juuri nämä vihreän eri vivahteita sisältävät sivut ovat parhaita. (Taustalla näkyvä keittiö tuo etäisesti mieleen Mikko Mallikkaan ja isän keittiön ja isän puuhailun siellä.)

 Typy piirtelee mieltään askartelevaa asiaa, mörköä.

On perjantai-ilta ja äiti ja isä ovat lähteneet yhdessä ulos.

Bertta-täti on Typyn seurana.

Sari Airolan kuvitusta kirjaan Typy ja muriseva mörkö.

Iltapalan yhteydessä voi keksiä pöytäleikkejä. Tämäkin asetelma on kirjassa mainio. Yläreunassa näkyvällä linnulla on kauluksena kurkunpala ja teekupissa on teepussin lisäksi kauris.

Möröstä ei tässä enempää, sekin oli hyvin käsitelty.

 Sari Airolan kuvitusta kirjaan Typy ja muriseva mörkö.

Ace Landers: Star Wars Urhea R2-D2
Sanoma Media Finland 2017
Suomennos: Tommi Järvinen
Heh, rannalla. Kyllä menee kaupaksi. Teksti on helposti luettavaa aloitteleville kirjojen ahmijoille. 

Ace Landers: Urhea R2-D2

Säät vaihtelevat, mutta kevättä kohti mennään.

Adalmiina

Onnelin ja Annelin nukkekotikirja

Maria Malmström: Onnelin ja Annelin nukkekotikirja. Tammi 2017.

Hurmaava nukkekotiaskartelukirja Onnelin ja Annelin nukkekotikirja on juuri saapunut kirjastoihin. Sitä on osattu odottaa ja varata etukäteen, ja näyttää siltä, että kirjaa on hankittava vähän lisääkin? 

Kirjan vetovoima syntyy paitsi äärimmäisen taitavasti ja kekseliäästi toteutetuista pikkuriikkisistä esineistä ja niiden teko-ohjeista (kuten nukkekotiaskartelukirjat yleensäkin, mutta tämä on taidetta), myös siitä, että Malmström on vakuuttavasti Onneli ja Anneli -maailmassa sisällä. Juuri hänen sisustamansa nukkekoti oli Onnelin ja Annelin talvi -elokuvassa mukana. Onnelin ja Annelin maailma on valmiiksi rakastettu Kurenniemen kirjojen pohjalta, mutta se tullut elokuvan myötä uusillekin yleisöille tutuksi. Nukkekoti on syntynyt elokuvaa varten, sen vaatimusten ja tilauksen mukaisesti. Tarinan kannalta siksi, että Vaaksanheimolaisten perhe voisi asua siellä väliaikaisesti, kuten kirjassakin tapahtui.

Kirjan kansi on vaatimattoman aneeminen, mutta sisällä odottaa monta hymyillyttävää yllätystä.

Kirjapuutarhassa esitetyt kuvatkin ovat nopeasti räpsittyjä, kehnohkoja otoksia kirjan annista, joten kannattaa ehdottomasti selata kirjaa, ihastella ja ehkä inspiroitua tekemään juttuja itse, jotakin edes. Tästä saa mainion paketin kirjan ja elokuvan kanssa mihin tahansa teemaviikkoon tai taidekasvatuskoulutukseen.

Osa nukkekodin kalusteista ja esineistä on oikeasti todella vaikeita tehdä, ne vaativat sorminäppäryyden lisäksi kokemusta ja lahjakkuutta, mutta kirjaan otetuissa askartelumalleissa on lähinnä sellaisia, jotka lapsi ja vasta-alkajakin voisi osata. Malleista voi halutessaan kehitellä hieman helpotettuja ja isompikokoisiakin vastineita? Rakentelu ei todellakaan onnistu kaikilta, mutta voi kokeilla. Kunnioitus hienosti toteutettuja pienoismalleja kohtaan kasvaa, kun yrittää itse luoda niitä.

Kaikille nukkekoteihin ja nukkekotiaskarteluihin hurahtaneille Onnelin ja Annelin nukkekotikirja on hauska uutuus, ja on luultavaa, että kirjan myötä nukkekoti- ja miniatyyriharrastus saa uusia jatkajia. Lähimuistissa on keppihevosharrastuksen nousu; itse tehtyjen keppihevosten innostusta on ammennettu mm. mainioista keppihevoskirjoista. 

Onnelin ja Annelin talo -kirja Marjatta Kurenniemi; kuvitus Maija Karma

Onnelin ja Annelin talvi -kirja

Onnelin ja Annelin talo -cd
Onnelin ja Annelin talvi -DVD
Onnelin ja Annelin talvi -BD-levy

Onneli ja Anneli -DVD

Onneli ja Anneli -BD-levy

jne. jne. helmet.fi

Maria Malmströmin nukkekotiaiheinen blogi löytyy täältä.

Kevättä kohti,

Adalmiina

Onnea vuodelle 2017!

Kirjapuutarha toivottaa onnellista uutta vuotta 2017!

Adalmiina ja Saima

Hyvää joulunaikaa!

Täällä etelässä on lauha joulu,

nurmikko on vihreä, sadepisaroita pensaissa.

Tuuli on irrottanut koivuista kuivia oksia.

Hyasintit viihtyvät ulkonakin. 

Rauhallista joulunaikaa ja iloista joululomaa!

Adalmiina

Adan tarinoita ja vähän muidenkin

Onneksi olkoon!

Juuli Niemen Et kävele yksin voitti Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian.(WSOY)

Ada ja Egzon.

Rakastuminen ja miltä se tuntuu.

Itse ja toinen.

Nuoruus, mutta ei vain nuoruus.

Ajatus, ettei ole hyvä kävellä yksin, sisältää paljon rakkautta ja huolenpitoa ja suojelua. Se koskee kaikkia.

Juuli syventyy siihen, mitä kirjoittaa. Tarina ei ole vain kertomus, joka piirtyy esiin lauseista. Jokainen lause piirtää pienoistarinaa, porautuu hetkiin, mielenliikkeisiin, tunneailahduksiin, vaikutelmiin.

Akvarelleja mielen maisemista.

Mutta joistain sanoista virkkautuu pitsiä, jonka läpi näkee paremmin.

Kirja ei ole alusta loppuun Adan ajatuksia ja tunnelmia: osa tarinaa on arkisempaa teinielämän, jopa karun koulumaailman kuvausta. Onneksi ei pelkästään sitä.

Vuokko Hovatta valitsi voittajan. 

Toisin sanoin

Adalmiina