Nörtti 2 Next level ja noloja valheita

 

HelMet-kirjastoihin on kohta  tulossa Aleksi Delikourasin Nörtti 2: Next level.

Otava 2013. Varauksen voi jo tehdä.

Kirja on visuaalisesti miellyttävä, pinta kiiltävä, koko juuri käteen menevä, paksuus kohdillaan eli 173 sivua sopii monelle. Tarkkaan katsoen netistä tutun sankarin kasvotkin voi tunnistaa kannesta. Kirja on edelleen päiväkirjaromaani.

Edellisestä osasta oli puhetta Kirjapuutarhassa aiemmin:

Nörtti - New game ja täällä.

Nörtti 2 on varsin luettava, kuten edellinenkin kirja. Sitähän nyt lukisi ihan mitä vaan, mitä sympaattinen nörttipoika kirjoittaa. Hänen ajatuksistaan on ilman muuta kiinnostunut, hänen tekemisiään seuraa kernaasti ja hänen luojansa eli kirjailijan hahmonkehittämistä tarkkailee mielellään. Etenkin kahden ensin mainitun syyn vuoksi kirjaa voi edelleen suositella hyvillä mielin. Kyllä tässä on paljon samoja aineksia kuin edellisessäkin kirjassa, joten viihtyminen on taattu. Kannattaa lukea siis!

Sitten seuraa arvosteluosuus, johon voi palata luettuaan kirjan.

Toinen osa ei ole ihan niin hyvä kuin ensimmäinen.

Ensimmäiseen osaan oli saatu rosoisuutta ja aitouden tuntua. Oli aiheellista verrata sitä maailmanmaineeseen nousseeseen Kinneyn Neropattiin. Toista osaa voi verrata pikemminkin serkusten Jacobssonin ja Olssonin Lasseihin ja Bertteihin. No, onhan siinä kuitenkin mahtava, vaikkakin ohut traaginen säie edelleen ja se pelastaa paljon.Tuo syvyyttä ja kontrastia. Kirjan alku, ensimmäiset puolitoista sivua ovat tyylillisesti hieno nörtin pelisession kuvaus. Alku lupaa paljon.

Leirikoulu Kreikassa lataa sekin odotukset korkealle. Ja kaverusten sarjakuvahahmojen suunnittelu ja piirtäminen. Jaken ja Fetasalaatin suhde, Nörtin mahdollisuudet Fetasalaatin suhteen. Rankka koulukiusaaminen. Kaikki hyviä aiheita.

Jake on hyvin luotu hahmo. Fetasalaatti Krista, no, pakollinen, ei huono hahmo, hyvä peili (eiväthän Napapiirin sankaritkaan pärjänneet ilman Pamela Tolaa, jos vertaus sallitaan), karmeat luokkakaverit Otto ja Lauri ok, Hege91 (Heikki, pelikaveri) ok, MegaMan (kiusattu, todistuksessa vain kymppejä) ok, Ryu (hyvä piirtäjä) ok, Jorgos ok...

 Ai ne nolot valheet? Lukemalla selviää.

Kirjan loppu on taas tyylikäs. Nörtti vetäytyy omalle alueelleen, tuttuun ja turvalliseen kaveripiiriinsä. Krista pääsee sarjakuvan sankarijengin kuudenneksi, pääpahikseksi. Voi poikia. Heistä ei voi olla pitämättä!

Odotan sittenkin innolla kolmatta osaa.

Terveisin Adalmiina

Poikia ja päiväkirjoja

                                                                                                                           

Mitä yhteistä on Aleksi Delikourasin Nörttillä ja Jeff Kinneyn Neropatilla? 

Aika paljonkin yhteistä, mutta ainakin se, että molemmat ovat tulleet tutuiksi ensin netissä ja sen jälkeen, suuren suosion saavutettuaan, myös kirjan henkilöinä. Monimediallisuus on tämän hetken juttu.

Diary of a Wimpy Kid esiintyi vuonna 2004 Jeff Kinneyn ja FunBrain.comin julkaisuna. Kirjana Wimpy Kid alkoi ilmestyä 2007. Karu totuus on viides suomeksi ilmestynyt Neropatin päiväkirja. Pari osaa odottaa vielä suomeksi ilmestymistä.

Delikourasin Nörtti. New game -kirja olikin jo aiemmin esillä Kirjapuutarhassa (13.11.2012).

Nörtti ja Neropatit ovat kirjoina päiväkirjaromaaneja. Nörtti on suorasanainen päiväkirja, Neropatit ovat kuvitettuja päiväkirjoja, jotka tavoittelevat käsinkirjoitetun päiväkirjan tuntua isohkolla tekstausfontilla. Joka sivulla on yksi tai kaksi kuvaa ja tekstiä noin 5-13 riviä. Neropatit ovat siten helppolukuisia ja mainioita luettavia sellaisillekin lukijoille, jotka kammoksuvat tiheän tekstin täyttämiä sivuja.

Neropattien maailma on asteen pari kevyempi kuin Nörtin. Vaikka Neropattien päähenkilö Greg Heffley joutuukin toinen toistaan kiusallisempiin ja nolompiin tilanteisiin, hänen perheensä luo vakaan ja turvallisen taustan. Huumori on lämmintä ja ammentaa teini-iän loputtomista epävarmuuksista ja tietämättömyydestä. 

Nörtin teemat kiertyvät tiiviisti netin ympärille, pelaamiseen, koetun maailman kapeuteen, kielen köyhtymiseen. Delikourasin Nörtti on päiväkirjassaan vähintään yhtä nörtti kuinYouTube -videoilla. Nörtti - New game -kirjassa  koulumaailman karuus ja julmuus ovat lähempänä uutisten realismia kuin Gregin vuodatukset hetkellisen kaveripulan keskellä. Gregin kaveruus Rowleyn kanssa on vain katkolla, kun taas Nörtin käsitys koko kaveruudesta on heiveröistä ja perustuu pelaamiseen.

Neropatti Greg on perheensä ja sukunsa jäsen, vaikka molemmat kismittävät häntä mennen tullen monin tavoin. Nörtti on vain Dragon Slayer666, kaveri puolestaan Hege91. Pysähtyminen, irrottautuminen pelaamisesta edes ihastuksen kohteen Kristan (Fetasalaatin) vuoksi on Nörtille mahdotonta. Nörtin on vaikea tunnistaa ja arvostaa omia tunteitaan, muita kuin negatiivisia. Hän saa kuitenkin sanottua Kristalle pari vilpitöntä sanaa.

Molempia kirjoja lukiessa on nauru herkässä. Molemmat pojat on kuvattu uskottavasti poikamaailman ja murrosiän syövereihin. Greg neropatti viilettää eteenpäin vilpittömän opportunistin onnella ja Nörtti onneton uppoaa yhä syvemmälle omaan epärealistiseen peli-identiteettiinsä.

Onneksi Nörtillä on äiti ja Jorgos, äidin miesystävä, joka pitää Nörtin puolia omalla tavallaan. Huonomminkin voisi olla? Toivottavasti tarina jatkuu ja pysyy entiseen malliin hivenen toiveikkaana, vaikka rankkoja aiheita ropiseekin. Lukuiloa!

 

 Adalmiina