Risto Räppääjä ja Sevillan saituri

 

 Kivaa, uusin Risto Räppääjä on tullut kirjastoihin!

Jos ei vielä omaan kirjastoosi, voit silti varata sen linkin kautta:

Sinikka Nopola ja Tiina Nopola: Risto Räppääjä ja Sevillan saituri

 Kuvittaja: Christel Rönns

Tammi, 2014

Tällä kertaa jännittävä perijä-petturi-pelastus -tarina. Niukasti elävän ja saiturin erokin selviää. Välillä kaahataan polkupyörällä, välillä sivuvaunullisella moottoripyörällä ja lopulta punaisella avoautolla Rosvoloiden tyyliin.

Ihan hyvä poimia matkaan koukuttavia aineksia. Käynti arvaamattomassa talossa on aina kiehtovaa. Kaikilla on selusta varmistettuna. Ristollakin Nelli on välillä pikku Hermionena.

Rauhan esiin ottaman ja Riston iltalukemistoksi päätyvän "Hienon käytöksen opas" -kirjan mallilauseet tarjoavat pienillekin lukijoille monta hupaisaa hetkeä Riston käyttäminä. Ihan peruskomiikkaa.

Hauskaa, että Riston perheasioitakin vähän kommentoidaan. (Niin, olisikohan toiveissa saada se tutkijaäiti edes piipahtamaan Suomessa jonkun kirjan verran? Osoittaisi edes sen verran kiinnostusta poikaansa kohtaan... jatkaakseni Elvin ja Rauhan äänenpainoissa. Mutta lisäisikö se sarjan koomisuutta vai veisikö liikaa realismin puolelle ja siten tyrehdyttäisi naurun? Ehkä äiti pysyttelee tutkimuksensa parissa jatkossakin, poissa Suomesta, aivan kuten Peppi Pitkätossun isä pysytteli poissa Ruotsista?)

Kiva tarina joka tapauksessa. Osittain helppolukuisempikin kuin jotkut osat eli juoni hyvin pakassa. Sopii monenlaiselle lukijalle olematta tylsä kenellekään.

P.S. Kirjasta tehdään elokuvaa. Sen ensi-ilta on 13.2.2015.
Risto Räppääjä ja Sevillan saituri Instagramissa 
Risto Räppääjä ja Sevillan saituri Facebookissa 

 Adalmiina

Manoliton sepityksiä ja selityksiä sekä Selityspakki

 

Huumoria, naurua ja pähkähullua hassuttelua:

 espanjalaisen Elvira Lindon Manolito -kirjojen kertoja, päähenkilö Manolito on yksi näistä rakastettavista poikaviikareista, joita kirjallisuus meille tarjoilee tuttaviksi!

 Saamme tietää Manoliton aloittaneen elämästään kirjoittamisen 8-vuotiaana, heti sen jälkeen, kun äiti oli vienyt hänet koulupsykologin vastaanotolle "siksi, että puhun lakkaamatta."

 Ensimmäisellä käynnillään hän aloitti tarinoinnin varmuuden vuoksi ajasta vähän ennen syntymäänsä...
 (vrt. Neropatin päiväkirjan 7. osa Kolmas pyörä.

Mieleen tulee myös unohtumaton romaanin aloitus, Walter Moersin Sinikarhun 13 ½ elämää.)

Psykologilla käynnit loppuivat kahteen kertaan, sillä mennessään toiselle käynnille hänellä oli mukanaan jo kolme täyteen kirjoitettua kaunokirjoitusvihkoa elämästään ja ongelmistaan ajasta 3 - 8-vuotiaana, sen mitä itse muisti ja mitä muut hänelle kertoivat, kun hän kyseli lähipiirinsä ihmisiltä, ja psykologi Espe-täti alkoi nuokkua jo ensimmäisen vihon jälkeen, joten hän ilmoitti, ettei enää tarvinnut tulla...

Ensimmäinen Manolito-sarjan osa ilmestyi Espanjassa vuonna 1994, suomeksi 2012.

Elvira Lindo: Villirilli Manolito. Kuvittanut Emilio Urberuaga; suomentanut Tarja Härkönen. Tammi 2012.

 Villirilli Manolito

Toinen suomennettu osa ilmestyi viime vuonna, 2013:

Miten menee, Manolito: elämäni ensyklopedian toinen osa

Manolitot vaativat aika sujuvaa lukutaitoa, koska juttu etenee vauhdikkaasti, hyppelehtien ja sivupolkuja koluten. Sujuvasti lukevista kansi saattaa näyttää hivenen lapselliselta (?) ja heikommin lukevasta teksti liian monimutkaiselta? Onneksi kirjat ovat päässeet diplomikirjatarjottimille.

 Oli miten oli, kirjaa voi lukea ääneen kaikille eka-, toka ja kolmasluokkalaisille! Sujuvasti ääneenluettuna kirjan herkullisuus tulee ilmi. Siihen voi sitten palata uudestaan, kun osaa itse paremmin lukea? Tai vaikka aikuisena.

Manolitossa on samanlaista vetoa kuin Sempén Pikku Nikeissä. Pikku Niken uudet seikkailut. 1 : Nikke palaa lomilta




Jokaisella maalla on omat Nikkensä ja Manolitonsa. Meillä Suomessa on Timo Parvelan Ella  (koululaiskuvauksen puolesta kuuluu tähän sarjaan) ja Nopoloiden Risto Räppääjä.
Maniliton kautta saamme kurkistuksen Madridin lähiöelämään. Espanjalaisen yhteiskunnan ja yhteisön ominaispiirteet ovat paikoin paljonkin suomalaisista poikkeavia, mutta maassa maan tavalla. Manoliton äiti joutuisi Suomessa selittelemään niskapuustejaan, isoisä 10 sentin jalkojenlämmitystä ja opettajankin otteissa saattaisi löytyä huomauttamista, mutta naurunpuuskilta ei voi välttyä kukaan.

Suomentaja Tarja Härkönen valitsee kerta toisensa jälkeen tuoreita, ajanmukaisia, sattuvia ja sopivia sanontoja ja ilmaisuja! 

Miten menee, Manolito jatkaa Manoliton elämäntarinaa. Perhe, koulu, kaverit ja kommellukset kietoutuvat toisiinsa. Nujakointi, sanailu, sepitys ja selitykset, ne eivät lopu. Onneksi. Vielä kolmea osaa on onni odottaa suomennettavaksi lähivuosina.

Välihuomautus: satutunnit ovat taas alkaneet kirjastoissa! Tämä mainos Nöykkiön kirjaston ovesta.

Niin, ja sitten meillä on Manoliton maailmanselitysten lisäksi luettavissamme myös Kreetta Onkelin mahtava Selityspakki , kirja, joka tulisi löytyä tämän maan jokaisen alakoululuokan hyllystä ja lisäksi vielä koulukirjastosta. Otava 2013.
Kreetta Onkelin Poika joka menetti muistinsa sai viime vuonna Finlandia Junior -palkinnon, ansaitusti. Onkelilta on syytä odottaa lisää merkittäviä lasten kirjoja. Jossain vaiheessa ehkä myös nuortenkirjoja?

Adalmiina

Tove Janssonin syntymästä 100 vuotta!

Tove Jansson 9.8.2014 - 27.6.2001

            - - -

                  - Saanko luvan? Muumipeikko sanoi ja kumarsi

            Niiskuneidille.

                Mutta katsahtaessaan ylös hän näki loistavan rai-

            dan puiden latvojen yläpuolella.

            Se oli elokuun kuu.

            Se liukui esille suurempana kuin koskaan, orans-

            sinkeltaisena ja hieman ripsuisena laidastaan, aivan

            kuin säilötty aprikoosi. Sen valo lankesi salaperäi-

            senä yli Muumilaakson, joka tuli täyteen valoa ja varjoa.

            - - -

            Tove Jansson: Taikurin hattu s. 134. WSOY 1991. Seitsemäs painos. 

               Suomentanut Laila Järvinen. Alkuteos Trollkarlens hatt, 1956.

Tove Jansson, ylpeytemme, suomenruotsalainen kirjailija ja taiteilija. Hänen syntymästään tulee 9.8.2014 kuluneeksi 100 vuotta.

© Moomin Characters™

Tove Janssonin lastenkirjoja on lainattavissa kattavasti HelMet -kirjastoista. Monella muullakin kielellä kuin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Painoksia on niin monia, ettei tässä ole nyt suoria linkkejä, mutta kaikkia muumikirjoja löytyy ja ne voi varata HelMet-alueella:

  HelMet.fi 

Tove Janssonin tunnetuimmat ja rakastetuimmat tarinat, muumikirjat:

• Muumipeikko ja pyrstötähti,1955 (Kometjakten,1946)
• Taikurin hattu,1956 (Trollkarlens hatt, 1948)
• Muumipapan urotyöt, 1963 (Muminpappas bravader, 1948)
• Vaarallinen juhannus, 1957 (Farlig midsommar, 1954)
• Taikatalvi, 1962 (Trollvinter, 1957)
• Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia, 1962 (Det osynliga barnet och andra berettelser, 1962)
• Muumipappa ja meri, 1965 (Pappan och havet, 1965)
  
• Muumilaakson marraskuu, 1970 (Sent i november, 1970)
• Muumit ja suuri tuhotulva, suomeksi vasta 1991, alkuperäisteos Småtrollen och den stora översvämningen, 1945. Suomentanut Jaakko Anhava.Muut mainitut kirjat suomentanut Laila Järvinen.

Toven muumikuvakirjat:

• Kuinkas sitten kävikään?, 1952 (Hur gick det sen?, 1952)
• Kuka lohduttaisi Nyytiä?, 1960 (Vem ska trötta knyttet?
• Vaarallinen matka, 1977 (Den farliga resan, 1977) 

Muumisarjakuvat:

Tove Janssonin tekemiä (ja sittemmin Toven veljensä Larsin kanssa tekemiä; ja Larsin tekemiä)) sarjakuvia on HelMet-kirjastossa useampana albumisarjana: mm. WSOY:n vuosina 1990 -1996 julkaisema 24-osainen Muumipeikko-albumisarja ja uusina kokoomaniteinä julkaistava Muumit: sarjakuvaklassikot (7.osa tullut juuri kirjastoihin). 

 Muumit - sarjakuvaklassikot 1

Momin -sarjakuva alkoi ilmestyä englantilaisessa iltapäivälehti Evening Newsissä syksyllä 1954. Pian sarjakuvaa luettiin jo Suomessakin sekä muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa. Täten ei ole ihme, että miljoonat ihmiset oppivat tuntemaan Tove Janssonin nimenomaan muumien kautta. Vaikka kukaan ei ole täydellinen, Tove Jansson on täydellinen muumien vuoksi. Hän oli paitsi loistava, taiturimainen piirtäjä, myös hurmaava kirjoittaja - juuri muumien parissa molempia myös lapsille. (Jos Tove ei ollut täydellinen, niin se johtui korkeintaan siitä, että hän ei tajunnut olevansa täydellinen juuri piirtäjänä...ja muumitarinoissaan?)

Tove Janssonin luoma muumimaailma kiehtoo edelleen ihmisiä. Se on avoin tulkinnoille ja painotuksille myös uudistuotannossa. Alunperin sarjakuvat olivat enemmän aikuisille suunnattuja, joten niissä on satiirisia huomioita yhteiskunnasta ja yhteisöistä, muut muumitarinat aukeavat sekä lapsille että aikuisille. Kirjoissa ja sarjakuvissa on loputon määrä oivalluksia, huumoria, näkökulmia, unohtumattomia hahmoja, mielikuvitusta, pohdintaa, etsintää, hauskuutta, kaipausta, ikävää, kodikkuutta, hulluttelua, ystävyyttä, seikkailunhalua, uteliaisuutta, pelkoa, rohkeutta, tottumuksia, boheemiutta - kaikki on mahdollista ja kaikkea tapahtuu, mutta lopulta päästään turvallisesti kotiin. Toven kuvia voi katsella loputtomiin ja nauttia yksityiskohdista ja tunnelmista. Niin lapsi kuin aikuinenkin.

Voit varata sarjakuvan jo nyt:
Muumiperhe Rivieralla 

Syksyllä, lokakuussa, 10.10. saa ensi-iltansa uusi Tove Janssonin Muumiperhe Rivieralla -sarjakuvan pohjalta tehty elokuva Muumit Rivieralla. Sen ohjaa Xavier Picard ja tuottaa Hanna Hemilä.

Palataan sarjakuviin, samoin kuin kuvakirjoihin ja muumielokuviinkin myöhemmin. Myös joitakin Tove Janssonin muumikuvituksilla kuvitettuja lasten tietokirjoja ja uusien piirtäjien ja kertojien muumimaailmaa tulkitsevia lastenkirjoja tulee syksyn mittaan esille täällä.

Vielä ehtii käydä Tove-näyttelyssäkin!

Tove Janssonin taidetta Ateneumissa 7.9.2014 asti 

Rakkaudesta Toveen ja Muumilaaksoon,

Adalmiina 

Heinäkuun helteiden lopuksi

 

 Pia Perkiö; Sanna Pelliccioni (kuv.): Kiitos! sanoi Leijona

Lasten keskus, 2014

 Pia Perkiön runoja ja loruja lapsen arjesta, tunteista, ystävyydestä, leikistä jne. Sanna Pelliccionin valloittava, ihanan valoisa kuvitus, erityisesti väritys! Tällaista kirjaa kelpaa lapsen ja lasten kanssa lukea, katsella ja nauttia. Suosittelen!

 

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja. 7: Kolmas pyörä

Suomentanut Marja Helanen. WSOY, 2014

Greg Hefley aloittaa tarinansa tällä kertaa tosi kaukaa. Hän kertoilee meille, mitä kaikkea tapahtuikaan ennen yläkoulua eli ennen niitä juttuja, joista hän on kertonut meille tähän asti. Hän aloittaa varmuuden vuoksi ajasta ennen syntymää ja jatkaa lapsuudellaan jne. jne. kunnes pääsee aika pian taas yläkoulun arjen kuvaukseen ja varsinaiseen pääjuttuun eli lähestyviin ystävänpäivätansseihin. Tietenkin kaikki ennen sitäkin naurattaa ja johdattaa poukkoilevaa tarinaa sekä teinipoikaa noloudesta toiseen, huvittavasta tilannetulkinnasta toiseen.
Wimpy Kid The official website for Jeff Kinney's Diary of a Wimpy Kid book series
Jeff Kinney piirtää Wimpy Kidiä 

Molemmissa kirjoissa sana ja kuva yhdistyvät herkullisesti.

Pitkän kesätauon jälkeen Kirjapuutarha toivottaa hyvää heinäkuun loppua ja elokuun alkua!

Adalmiina

Mintun kanssa mummolaan, retkelle, kirjastoon...

Maikki Harjanteen Minttu-kirjat ovat tuttuja jo monelle sukupolvelle. Ensimmäinen Minttu-kirja, Minä olen Minttu, ilmestyi yli 35 vuotta sitten. Viimeisin Minttu-kirja ilmestyi viime vuonna.  Mintut ovat edelleen ajankohtaisia, sillä nyt kirjastoon on saapunut uusia painoksia ihan ensimmäisistä Mintuista.

Maikki Harjanne: Minä olen Minttu

 

Minttu-kirjojen juju on niiden arkisuus. Kirjoissa Minttu muun muassa leipoo, viettää joulua sekä käy mummolassa, eväsretkellä ja kirjastossa. Minttu-kirjojen avulla voikin käsitellä lapsen arkielämästä tuttuja asioita ja peilata niitä lapsen omiin kokemuksiin.

Minttu-kirjojen kuvitus on pelkistettyä, mutta omalla tavallaan viehättävää. Kuvituksissa Mintun sukat saattavat olla kotoisasti makkaralla ja tarinoissakin ilo löytyy pienistä asioista.

Mintun aarre- kirjassa Minttu on löytänyt erikoisaarteen, hienon toukan. Minttu tarjoilee toukalle aamiaista, mutta puuro ei maistu toukalle. Söisiköhän toukka mieluummin jäätelöä? Yhdessä ystävänsä Masan kanssa Minttu rakentaa toukalle majaa, mutta satuttaa sormensa. Onneksi laastari ja äidin syli auttavat. Äiti ei kuitenkaan ehdi leikkiä Mintun kanssa, sillä hänen täytyy tehdä ruokaa. Isäkin väittää, ettei jaksa lukea satua Mintulle, vaikka lukee itse sanomalehteä. Minttua alkaa kiukuttaa ja vielä enemmän Minttu suuttuu, kun tajuaa, että toukka on hävinnyt jonnekin. Kaikki kääntyy kuitenkin parhain päin. Yhdessä isän kanssa Minttu katsoo eläinkirjasta, että toukka onkin perhosentoukka. Mintulle selviää myös mitä toukat syövät. Lopulta Minttu voi levollisin mielin alkaa nukkua ja nähdä unta kauniista perhosista. 

Yksityiskohta Maikki Harjanteen Mintun aarre -kirjan kuvituksesta.

Hyviä lukuhetkiä ja mukavia kesäpäiviä kaikille!

Saima

ps. Minttu- kirjoja löytyy kattavasti HelMet-kirjastoista. Mikäli jotakin kirjaa ei löydy juuri omasta kirjastosta, sen voi varaamalla saada haluamaansa kirjastoon. Reissuun lähtiessä e-kirja voi olla perinteistä kirjaa kätevämpi. Esimerkiksi Minttu -kirjoja voi lainata Ellibs -palvelusta, samoin kuin Salla Simukan nuortenkirjoja. Jos taas lukee mieluummin englanniksi, niin Overdrive- palvelusta voi lainata muun muassa Lauren Oliverin ja Veronica Rothin teoksia. Lisätietoja kirjaston tarjoamista e- aineistoista löytyy HelMet.fi -sivuston E-kirjasto -välilehdeltä. 

Kesäunelma, Suklaamuruset ja Summer

 

Suklaamuruset -sarjan 3. osa Kesäunelma on tullut HelMet-kirjastoihin!

Voit varata sen tästä: Kesäunelma 

Pääosassa tässä osassa Summer. 

Voiko täydellinen tyttökin yrittää liikaa?

Kirjailijan sivut:

 Cathy Cassidy

 

Adalmiina

Toukokuun kirja

 

Uusia kirjoja taas tulossa kirjastoihin.

Tässä yksi niistä.

John Burninghamin ja Helen Oxenburgin (kuv.) Milloin vauva tulee. 

 Suomentaja Annu Nykänen.

Kustantaja Tacting Publishing.

Burninghamin ja Oxenburgin kirjoja on vuosien varrella ollut suomeksi paljonkin kirjastoissa, mutta suuri osa niistä on jo poistunut kokoelmista loppuun luettuina. Joitakin uudempia kuvituksia on suomenkielisissäkin kirjoissa, esim. Oxenburgin Liisa ihmemaassa (v. 2000, 2007, 2009) ja Burninghamin : Me kaikki synnymme vapaina : Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus lapsille (2008).

Milloin vauva tulee, on heidän ensimmäinen yhteinen kirjansa. Hauskaa.

He ovat sentään jo aika iäkkäitä. John Burningham on syntynyt v. 1936, Helen Oxenburg v. 1938. He ovat aviopari ja molemmat palkittuja kirjailijoita ja kuvittajia.

 Varauksen voi jo tehdä tästä

Adalmiina