Hyvää hiihtolomaa!

Lumista ja mukavaa hiihtolomaa kaikille koululaisille (ainakin) Etelä-Suomessa!

 Muistathan, että kirjastosta löytyy lomalukemista kaiken ikäisille! Voit lainata kirjojen lisäksi myös elokuvia, musiikkia, lehtiä, sarjakuvia ja pelejä.


Tämä ihastuttava pikku kirja on tullut juuri kirjastoihin.
Korda Lerryn: Hurjan paljon lunta (suom. Mirkka Hynninen; Tammi, 2011)



Lomalla voi lukea jonkun vanhan hyvän kirjan uudelleenkin, vaikka Laura Ingals Wilderin Pitkä talvi preerialla (suom. Esko Jämsen; Gummerus 2008). Kirjan talviset viimat ja lumimyrskyt menevät jopa meidän tämänhetkisten pakkastemme ohi hurjuudessaan. Silloin ei ollut keskuslämmitystä eikä juuri mitään nykyajan mukavuuksia, mutta oliko elämä huonompaa? Tärkein ilmasto lapselle on koti-ilmasto ja se on näissä kirjoissa lämmin, vaikka ulkona paukkuu pakkanen ja lumi saartaa talot.



Kirjastosta voi lainata myös Tove Janssonin Taikatalven. Pikku Myyn mäenlasku hopeatarjottimella ja paljon muuta ratkihauskaa, kaunista ja ihmeellistä, mutta myös jäätävä, yksinäinen Mörkö. Mutta Muumitalossa on hyvä ilmapiiri!



Tuija Lehtisen Laura-kirjoista  Laura sydän syrjällään (Otava 2003) käsittelee huikentelevaisen pojan lisäksi laskettelua, joten sopii nuorelle lukijalle, tytölle, mutta myös pojalle.


  
Gunnar Nordstömin nuorille kirjoittamaan Kiekkotähti-sarjaan ilmestyi viime vuonna (2010) kaksi uutta osaa suomeksi: Tahtokiekkoa (17) ja Vastaiskun paikka (18). Jääkiekon ystäville.


Kaikille pienille luistelijoille voi aina lukea seuraavia kahta kirjaa:

Kristiina Louhi: Aino ja tuhmat luistimet (Tammi 1990)

Tuula Korolainen: Karoliina ja villit luistimet (Otava 2009)
Tämä ja muut Karoliina-kirjat ovat mainioita lukemaan oppineelle itse luettaviksi. Uusin Karoliina-kirja on Karoliina ja lentävä reppu (2010).


Terry Pratchettin fantasiakirja Talventakoja sopii huumorifantasiasta pitävälle (suom. Mika Kivimäki; Kiekkomaailman 4. osa; Karisto 2007).

Viime vuoden maaliskuun lopussa kerrotaan blogissamme eräästä hyytävän kylmästä kirjasta nimeltä Jäinen valtakunta.

Nuorelle tai nuorelle aikuiselle, joka on jo lukenut paljon kirjallisuutta, voi suositella vanhaa Knut Hamsunin Nälkä-kirjaa. Siinä liikutaan Kristianian, eli nykyisen Oslon, tosi kylmillä kujilla nälkä seuralaisena. Kerronnan hienous tekee tarinasta unohtumattoman. Kirja ilmestyi jo 1890 ja oli Nobel-palkinnon saaneen Hamsunin esikoisteos. Kirjastosta tämänkin kirjan saa vielä luettavakseen.

Hiihtolomalla voi olla aikaa tutkia myös eläinten jälkiä luonnossa, talvilintuja jne. Niihinkin puuhiin voit saada tietoa kirjastosta! Tällä viikolla vietetään kirjastoissa luontoviikkoa! Kysy luontokirjoja lähimmästä kirjastostasi!


Terveisin Adalmiina

Uusia ja vanhoja kirjoja

Lindenbaum, Pija: Essin uni hukassa; suom. Anna Kervinen (alkuteos: Siv sover vilse); WSOY 2011

Ensimmäiset tämän vuoden kirjat ovat jo saapuneet kirjastoihin. Pija Lindenbaumin Essin uni hukassa on yksi niistä. Se on seitsemäs Henna-kirja. Taatun erikoista, visuaalisesti näyttävää ja omaperäistä on tämänkin kirjan sisältö, kuten Lindenbaumilta yleensäkin on totuttu odottamaan. Yökyläily aiheena mutta painajaisunimaisiakin piirteitä on mukana. Mutta myös huumoria. Lindenbaumin kirjoissa, ei vähiten kuvissa, on aikuisellekin purtavaa, ja lapsen mielikuvituksen ne saavat liikkeelle. Pieni outouden elementti  maustaa kirjoja. Kannattaa tutustua.

     

Kuusi edellistä Henna-kirjaa suomensi Päivö Taubert. Henna ja harmaat sudet, WSOY 2002; Henna ja pässinpäät, WSOY 2002; Henna ja hurjat hirvet, WSOY 2003; Kun Ollin äiti unohti,  WSOY 2006; Pikku-Litti ja lempparieno, WSOY 2007; Kenta ja barbiet, WSOY 2008

No niin, uusi vuosi on avattu Kirjapuutarhan osalta! Hauskoja lukuhetkiä kaikille!


Adalmiina

Hyvää alkanutta vuotta 2011!

Tänään, maanantaina 18.1. täällä Etelä-Suomessa sataa vettä ja liukasta on muuallakin kuin luistinradalla! Pakkasiltapäivinä kenttä on ollut täynnä luistelijoita, mutta nyt se oli melkein tyhjä.  Mäntyjen neulasissa kimaltaa sadepisaroita.

 

 Adalmiina

 

Hyvää Joulua!

Hyvää Joulua ja hauskaa joulunaikaa kaikille! Hyvää joululomaa koululaisille!

t. Adalmiina 

Kirjoja pienille ja ihan pienille oppijoille vuonna 2010

Pertamo, Karoliina (kuv.) - Pirjo Suvilehto (teksti): Lapsosen lähellä. Tammi 2010.

Vauvan kanssa sanoja, runoja, loruja, leikkiä, hymyilyä, naurua. Yhdessä katsotaan värikkäitä kuvia, ollaan lähekkäin, toistetaan tutuiksi tulevia loruja, vauva hahmottaa itseään ja nauttii yhdessäolosta ja juuri hänelle tarkoitetusta puheesta. Sanojen kauneus ja hauskuus tulevat tutuiksi. Aukeamalla kuva, loru ja leikkiohje.



Pertamo, Karoliina (kuv.) - Pirjo Suvilehto (teksti):  Lapsosen loruja. Tammi 2010

Edellistä hieman isomman vauvan tai taaperon kanssa voidaan jatkaa turvallista kasvua yhdessäolon, kuvien katselun, lorujen ja leikkien kanssa.

Tämä, kuten edellinenkin kirja,  kuuluu Syli-sarjaan.

Se on tervetullut ja odotettu vastine WSOYn hienolle vuodesta 2000 alkaen ilmestyneelle kirjasarjalle, joka tukee varhaista vuorovaikutusta, lapsen tunne-elämää, lapsen kielellistä ja motorista kehitystä jne. Sarjan asiantuntijana on Raisa Cacciatore ja  kuvittajana Osmo Penna. Muitakin asiantuntijoita kirjoissa on käytetty aiheesta riippuen.

Kirjojen pääväri on kirkas keltainen ja ne ovat myös pahvilehtisiä ja pienikokoisia, kuten Tammenkin sarja. Kirjat ovat kaksikielisiä ts. niissä on teksti suomeksi ja ruotsiksi. Sarjassa on ilmestynyt mm.

Syliseikkailu : kirja vastasyntyneen ja aikuisen yhteisiin hetkiin = Äventyr i famnen : en bok för gemensamma stunder mellan babyn och vuxna    

Taikatanssi = Lycka är att dansa / [... ideoinut ... Raisa Cacciatore] ; [... kuvittanut ... Osmo Penna] ; [... asiantuntijana ... Hanna Brotherus ... Lea Hyvärinen] ; [... ruotsintanut ... Susanne Ingman-Friberg]

Loruleikki : kirja vastasyntyneen ja aikuisen yhteisiin hetkiin = Lek med rim : en bok för gemensamma stunder mellan babyn och vuxna / Raisa Cacciatore ; kuvitus Osmo Penna


Hyrinähetki = Vyssan lull

Ihanat ipanat : temperamenttikirja = Gullungar : temperamentboken

Rymyretki = Huller om buller

Tällaisia korkeatasoisia varhaista vuorovaikutusta tukevia kirjoja ei ole vieläkään liikaa.

Tammen Syli-sarja  puolestaan kuuluu Tammen uuteen Koti ja koulu -sarjaan, jossa tekijöinä suomalaisia opettajia ja lastentarhanopettajia. Seuraavat kirjat, Opin äänteet ja Lasken itse, kuuluvat puolestaan Tarinoita-kirjoihin.

Sarjat ovat lähtökohdiltaan pedagogisia ja niissä on kiinnitetty suurta huomiota visuaaliseen ilmeeseen, jotta kirjat motivoisivat mahdollisimman hyvin pientä oppijaa.

0 – 2-vuotiaiden SYLI-kirjat
3 – 6-vuotiaiden Tarinoita-kirjat
3 – 6-vuotiaiden Pikku Treenit
7 – 13-vuotiaiden Tammen Treenikirjasto
7 – 13-vuotiaiden Tieto ja taito

A&O - Auta oppimaan -kirjat vanhemmille.

Sarjaa on tehnyt  24 opetusalan ihmistä  ja 9 kuvittajaa.



Pertamo, Karoliina - Aarnio, Elina: Opin äänteet. Tammi 2010

Tässä kirjassa opitaan äänteitä ja kirjaimia. Todella viehättävän kuvituksen vuoksi kirja suorastaan tarttuu käteen ja kun lapsi katselee kuvia ja nimeää näkemäänsä, hän samalla oppii äänteitä ja kirjaimia. Lapsi voi kuvien avulla tarinoida itse. Tietyt äänteet ja kirjaimet nousevat esiin itsestään ja äänteiden ja kirjainten yhteys alkaa hahmottua.



Arenius, Päivi (kuv.) - Lukander, Sanna - Merivaara, Ilkka - Lukander, Maire: Lasken itse. Tammi 2010

Numeroiden ja lukumäärien vastaavuus opitaan ja samalla opitaan havaitsemaan matemaattisia asioita ja ilmiöitä arkielämässä.

Sitten kun ollaan jo niin isoja, että on opittu lukemaan, Tammen Tammenterho-sarja on oivallinen uutuus. Tässä kaksi esimerkkiä sarjasta:

Marttinen, Tittamari; kuv. Christel Rönns: Nepi, onnenkoira. Tammi 2010

Täydellinen kuvitus pikku kirjaan - raikas, valoisa, valloittava; ihania mm. kansi ja Rönnsin käyttämä aniliininpunainen väri sisustuksessa; 2. Nepi-kirja, edellinen oli Nepi ja paras koiravahti (2009).

Bagge, Tapani; kuv. Salla Savolainen: Tahvo ja Bella hernerokkasumussa (sarja-asu Eevaliina Rusanen). Tammi 2010

Tämänkin kirjan kuvitus on täydellinen kuvitus pikku kirjaan - raikas, värikäs, hauskasti kuvauskulmaa muuttava (välillä katsotaan saaren tapahtumia ylempää kuin tarinan sankarit, välillä alempaa, jolloin minimaailmaan saadaan elävyyttä ja moni-ilmeisyyttä); 2. Tahvo ja Bella -kirja, edellinen oli Tahvo ja Bella pyörremysrskyssä (2009).


Adalmiina

Vuoden 2010 kuvakirjoja lyhyesti

 

Jalonen, Riitta; kuv. Kristiina Louhi, Tammi 2010:
Aatos ja Sofia.

Kaunis ensirakkaus; tarinassa intensiivinen tunnelma, joka vangittu myös joihinkin kuviin; salaperäiseksi jäävä tyttö, jolla on ulkoleikeissäkin kiiltonahkakengät ja hienot vaatteet, mutta jonka perheestä ei kerrota; hehkuvat värit, pojan kiihkeät mutta tasapainoisesti hallitut tunteet, rakastamisen lumo, ihailu, kesä, lasten leikit, tyttö ja poika, taustalla turvallinen koti, isovanhemmat, jatkuvuus. Suosittelen eskarilaisista lähtien kaikille - kouluikäisille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille.

 

Numers-Ekman, Katarina von; suom. Anna Kervinen; kuv. Christel Rönns: 
Konrad ja Kornelia

Rakkaustarina; ikäneito pysäköinninvalvoja ja eläkkeelle jäänyt kiltti pienkonekorjaaja löytävät toisensa; kertomus alkaa Kornelian lapsuudesta, nuoruudesta ja aikuisuudesta ja siirtyy sitten kuvaamaan Konradia, joka joutuu muuttamaan rannikolta kaupunkiin. Tarina etenee näkökulman siirtyillessä päähenkilöstä toiseen, kunnes he tapaavat ja tarinat yhdistyvät. Ääriviivoin kuvattu mielikuvitushenkilö, äärimmäisen herkästi tavoitettuja ilmeitä, asentoja ja mielenliikkeitä; viimeisteltyä työtä, värit ilmaisevia, teksti ja kuvitus ovat yhtä tarinaa; Finlandia Junior -ehdokas. Schildt 2010.

Voi suositella kaikenikäisille, ei sisällä mitään, mikä ei sopisi pikkulapsellekin, mutta vaatii vähän selityksiä, mm. mielikuvitushenkilön, "sivupersoona" Penttisen, voi kertoa olevan vähän niin kuin Mikko Mallikkaan Mulperi tms.

Vasko, Anne; graafinen suunnittelu ja tekstaus Erika Kallasmaa: 
Jellona Suuri (WSOY 2010)

Kuvitus on kekseliäästi käsityönä tehty kankaista, langoista, tilkuista, purkautuvasta neuleesta, ompeleista, napeista jne. Päähenkilönä pehmolelu ja pehmolelun kautta lapsen tunteet, leikit, koti, mielikuvitus, lapsuus, ulkonäkö. Kierrätysajattelua; Finlandia Junior -ehdokas.

Majaluoma, Markus:
Hulda kulta, luetaan iltasatu 

Mielikuvituksen ja huumorin riemuvoitto, sisäkansien kuvat osa kertomusta, tarina tarinassa, kuulas pastellinen väritys, huipputarkkoja yksityiskohtia; crazy; 2. Hulda-kirja. WSOY 2010.

Kirkkopelto, Katri (kuvat); Mervi Wäre (teksti); Lasten Keskus 2010:
Oona ja Eetu. Päivä hoidossa 

Hellyttävä, selkeä, rauhallinen, hymyilevä, kuvat ja teksti tasapainossa; tulossa Oona ja Eetu eri mieltä.

Louhi, Kristiina: Tomppa ja Taatelin maito (Tammi 2010)

Vieraillaan maalla, perhe, sukulaisia, maatalon elämää, Tomppaa pienempi vauva suvussa; sarjan 13.)

Nopola, Tiina; kuv. Mervi Lindman (Tammi 2010):
Siiri ja kauhea kummitus

Nopolan hassut ideat ja Lindmanin herttainen, pehmeän pyöreän pastellinen kuvitus, hyvä yhdistelmä. Yökylässä Siiri ja kolme Ottoa, paljon pehmoleluja mukana; todella söpöjä yksityiskohtia, turvallinen ja huoleton lapsuus, jossa kummitusuhka kutittaa vain sopivan haastavasti; hauska, plussaa Hunskeli -koira; 8. Siiri-kirja.

Virtanen, Leena; Salla Savolainen, Tammi:
Xing ja sukulaiset 
Hieno kansi, vrt. Porsliiniprinsessan kansi; adoptiolapsen mietteitä omasta taustastaan, koulun aloitus, arkea kotona ja koulussa, juuret, varhaislapsuus, oma perhe, kulttuuri, identiteetti. Sympaattinen, lasta kunnioittava.

Digman, Kristiina:
Floran kukat (suom. Tuula Syvänperä. Karisto)

Hurmaavan Floran talo -kirjan (2008) jälkeen kukkiin keskittyvä kirja, jossa Flora kuitrenkin mukana. Vastustamaton jokaiselle kukista pitävälle; luonnonrakkautta; soveltuu kukkatunnistuksen osalta jopa pikkulasten opetukseen. Ihana.


Gekko ja Puupponen

Nopola, Sinikka; Tiina Nopola; kuvitus ja graafinen suunnittelu Linda Bondestam (WSOY 2010)

Humanististen tieteiden kandidaatti, oopperaa ja postimerkkeilyä harrastava, matkustellut Gekko lyöttäytyy Mainos-Puupposen, naapurinsa, seuraan samaan tapaan kuin Rauha herra Lindgrenin tuttavuuteen Risto Räppääjissä; vierailu Ruotsin hovissa; kollaasitekniikka, kuvissa mm. valokuvia Tukholmasta ja kuninkaan linnasta sisältä; crazy; pikkulapselta osa tarinasta menee ohi, kouluikäinen ja aikuinen saa nauraa.

 Pirhonen, Nina:
Kumpulaakson Pompom ja avaruusmatka  (Otava 2010)

Upea kansi (kuvassa himmeä), viehättävä avaruusalus, avaruusasioita, ystävyyttä, kauniita yksityiskohtia, 4. Pompom-kirja.

http://www.pompom.fi/kirja.html Pompom-sivut


Parvela, Timo; Jussi Kaakinen (kuv.):
Taro maan ytimessä  (WSOY 2010)

Yksin leikkivän pojan mielikuvitus; mielikuvitusystävänä iso karhu, koska ulkona kiusaavien poikien ilkeilyä vastaan täytyy kehittää iso puolustaja. Karhu on myös hyvä apuri pojan leikeissä kotona ja pihalla; maapallon rakenne.

Tapola, Katri; Kristiina Louhi (kuv.):
Maunon maja (Tammi 2010)

Pojat, majan rakentaminen, ulkoleikit, kaveruus, luonto. Turvallinen lapsuus.

Tapola, Katri; kuv. Virpi Talvitie; graafinen suunnittelu Emilia Ahonen ja Virpi Talvitie (Teos 2010)  Unilintu ja uljas sankari
Raapetekniikka, hehkuvat värit (ei kansikuvassa); poika työstää unessa päivän tapahtumia, päivällä kohdannut kiusaamista, unessa miekkailua ja keskiaikainen linnanpihamiljöö ym; aamulla huolet haihtuneet, uusi päivä suo uudet mahdollisuudet ja lumisessa maisemassa, oman pihan ja naapuritalon väliltä löytyy uusi, vastamuuttanut poika, josta saa ystävän; kuvissa Tallinna? tai sitä muistuttava kaupunki.

Maijala, Marika (kuv.); teksti Juha Virta:
Sylvi Kepposen hukkaretki (Otava 2010) 

Huippukuvittaja; tyylikkäät, raikkaat, kuulaat, selkeät mutta runolliset kuvat; heleiden värien hehku mustan ja tumman värin rinnalla, valkoinen; hyvä tarina.

Tukiainen, Katja: 
Kisun 1,2,3 (Otava 2010)

Omaperäinen Tukiainen; vesivärit, kollaasitekniikka, mielikuvitus, huumori, veikeys; 2. Kisu-kirja)

Vuori, Julia: Sika ja numerot (Otava 2010)

Hassu, kiltti, herkkä sika; viehkeät värit , sympaattinen, elämänmyönteinen, 4. Sika-kirja, sarjakuva-albumit erikseen.

 Niemelä, Reetta; Salla Savolainen:
Sinisen kärpäsen sirkus
Puupiirrostekniikka, upeita hyönteistutkielmia, ihastuttavia retrovärejä; suorasanaisia viehkeitä ötökkörunoja ja tunnelmointia. Sitruunaperhosäidilläkin käsilaukku kainalossa.
http://reettan.wordpress.com/kuinka-syntyi-sinisen-karpasen-sirkus/ Reetta Niemelä kertoo blogissaan Sinisen kärpäsen sirkus -kirjan synnystä

 Adalmiina

Lee, Carol Ann: Anne Frank 1929-1945. Nuoren tytön elämä

Anne Frank 1929-1945 -teos on suomennettu englanninkielisestä käsikirjoituksesta "Anne Frank: The Life of a Young Girl" (2009). Suomentaja on Seppo Raudaskoski. Kustantaja BTJ, Avain.

Carol Ann Lee on huomattavin ja asiantuntevin Anne Frankista kirjoittanut historioitsija. Tämä teos on syntynyt yli kymmenen vuoden työn tuloksena. Lee on ollut "koko ikänsä" kiinnostunut Anne Frankista ja kolmisentoista vuotta sitten hän alkoi kirjoittaa Anne Frankin elämäkertaa, joka julkaistiin Alankomaissa 1998. Sen jälkeen hän kirjoitti  Annen isän, Otto Frankin elämäkerran. Tässä uudessa Anne Frank 1929-1945 -teoksessa Lee kertoo Anne Frankin ja hänen perheensä tarinan suvun vaiheista aina siihen asti kun Otto Frank saa Miep Giesin säilyttämän Annen päiväkirjan ja puhtaaksikirjoittaa ja toimittaa sen julkaistavaksi. 

Miksi tämä  kirja on otettu Kirjasto Omenan Kirjapuutarhaan? Siksi että kirjan lukemisen voi jatkossa katsoa kuuluvan yleissivistykseen. Se on sellainen kirja. Ei sitä voi aivan nuorille lukijoille suositella, mutta sellaisille, jotka ovat jo lukeneet Anne Frankin Nuoren tytön päiväkirjan (vuosina 1955-2001 päiväkirjasta julkaistiin tuolla nimellä 19 painosta) tai vuonna 2002 julkaistun Anne Frankin Päiväkirjan (eli edellistä laajemman päiväkirjan), tai molemmat. Koska Anne alkoi pitää päiväkirjaansa 13. syntymäpäivänään 12.6.1942 ja viimeisen merkintänsä hän kirjoitti 15-vuotiaana 1.8.1944, voisi ajatella, että tuon ikäisille ja sitä vanhemmille päiväkirjaa voi parhaiten suositella. Samaa voi sanoa Leen kirjan suositusiästä.

Jos olet vielä hyvin nuori lukija ja päätät lukea tämän uusimman ja laajimman Carol Ann Leen kirjan Annesta ja hänen perheestään, sinun on hyvä jutella kirjasta vanhempasi, vanhemman sisaruksesi, opettajan tai jonkun muun luotettusi kanssa, koska kirja sisältää ahdistavia kuvauksia juutalaisia kohdanneesta sorrosta, vainosta ja tuhoamisesta. Sinun ei tarvitse miettiä niitä asioita yksin. Kuitenkin, on hyvä, että nuoretkin tietävät, mitä Euroopassa tapahtui 65-75 vuotta sitten, jotta he ymmärtäisivät, miten tärkeää on arvostaa ihmisyyttä, suojella ihmisen arvokkuutta, kunnioittaa toisia ihmisiä inhimillisinä olentoina kaikissa tilanteissa.

Anne Frankin Päiväkirja (tai Nuoren tytön päiväkirja yhtä hyvin, koska mitään oleellisen erilaista lisätyt sivut eivät kirjaan tuo) korostaa rauhan merkitystä. Leen kirja puolestaan kunnioittaa tutkimuskohdettaan ja on erinomainen esimerkki hyvästä elämäkerrasta. Leellä on kertomuksensa pohjana arkistoja, kirjeitä, päiväkirjoja, muistelmia, haastatteluja, aiempia tutkimuksia, valokuvia ja kirjoja, kuten pitääkin, mutta hänellä on myös kyky tulkita dokumentteja. Hän rakentaa tarinansa rauhallisesti mutta kiinnostavasti.  Anne ja hänen perheensä,  Annen ystävät ja sukulaiset, Annen perheen monet  tuttavat, niin juutalaiset kuin kristitytkin, tulevat hyvin lähelle Leen avulla, oman puheensa kautta.

Carol Ann Leen aiempia teoksia löytyy englannin- ja  ruotsinkielisinä Helmet-kirjastossa muutamia, mutta tätä uusinta suomenkielistä elämäkertaa  toistaiseksi 53 nidettä.

* Lee, Carol Ann: Roses from the earth: The biography of Anne Frank, 1999

* Lee, Carol Ann: Vem var anne Frank?, 2000

Frank, Anne: Nuoren tytön päiväkirja; suom. Eila Pennanen. 19. p, Tammi 2001. Alkuteos: Het Achterhuis 1947.


• Frank, Anne: Päiväkirja, uusi laitos; toim. Otto Frank ja Mirjam Pressler, suom. Anita Odé. Tammi 2002. Alkuteos: Het Achterhuis. Herziene en vermeede editie 1991.

Anne Frankin päiväkirjoista puhuttaessa ja kirjoitettaessa kutsutaan Annen 12.6.1942 syntymäpäivälahjaksi saatuun punaruudulliseen päiväkirjaan aloitettua ja kolmessa muussa kirjassa jatkettua päiväkirjaa  a-versioksi. Annen itse a-versiosta puhtaaksikirjoittamaa ja laajentamaa päiväkirjaa kutsutaan  b-versioksiksi.  Hän kuuli radiossa 23.3.1944 Alankomaiden Lontoon-hallituksen opetus-, kulttuuri- ja tiedeministerin puheen, jossa tämä totesi, että yksityisillä asiakirjoilla, kuten päiväkirjoilla ja kirjeilläkin on osansa historiankirjoituksessa ja esitti, että sodan jälkeen perustettaisiin arkisto, jonne tallennettaisiin yksityisiä asiakirjoja sodan ajalta. Anne aloitti b-version teon toukokuussa ja kolmessa kuukaudessa hän kirjoitti uudelleen 21 kuukauden merkinnät.  C-versioksiksi kutsutaan Otto Frankin puhtaaksikirjoittamaa ja toimittamaa käsikirjoitusta, jossa a- ja b- versiot olivat molemmat huomioituna, mutta niistä oli kustantajan toiveiden mukaisesti jätetty joitakin kohtia pois ja joitakin puolestaan Annen isä oman harkintansa mukaan jätti pois. Muutamaa kohtaa Annen isä oli hieman muuntanut muutaman sanan vaihdoilla jne.

Ilmeisesti voisimme sanoa d-versioksi viimeisintä suomennettua Päiväkirjaa (kuvassa), koska siinä on mukana nekin sivut, jotka Annen isä viimeisimmäksi panttasi. Päiväkirjan perusrakenne ja sisältö ei muutu mutta kokonaiskuva syvenee.

Toivottavasti Carol Ann Leen teos saa paljon lukijoita ja Annen päiväkirja myös. Tutkimus ja kirjoittaminen Anne Frankista jatkuu. Leen teos on mittapuuna kaikille tuleville tutkimuksille, kuten Annen serkku, viimeisin elossa oleva sukulainen, Buddy Elias  (Annen päiväkirjassa Bernd)  toteaa Anne Frank 1929-1945 -kirjan esipuheessa.

Leen kirjasta oppii paljon enemmän merkittävää toisen maailmansodan historiasta kuin vaikkapa strategiaan perustuvasta sotapelistä, vihjeeksi historiasta kiinnostuneille poikalukijoille. Saa aiheen ajatella, miten tämä on voinut tapahtua, miksi tämä on voinut tapahtua ja miten tällaisen kehityksen voisi tunnistaa heti alussa ja miten sorron, vainon ja sodan voisi välttää. Historiasta voi oppia. Kannattaa lukea Leen teos!

Sekä Anne Frankin Päiväkirja että Leen  Anne Frank 1929-1945 -teos ovat suositeltavia kirjoja kaikille kirjoittamisesta kiinnostuneille. Päiväkirjassa voi seurata sekä itsekeskeisen hupakon ensimmäisiä merkintöjä, että päämäärätietoisen kirjoittamisen prosessia, yksilön henkistä kehitystä ja kirjallisen tyylin kannalta taiteellista kehitystä. Samalla saa tutustua nuoren ihmisen aitoihin tunteisiin ja mietelmiin. Annen kirjassa yksityisen ja yleisen suhde on viiltävän totena nähtävissä. Ei nuori tyttö muokkaa jokaikistä lausettaan sen mukaan, mikä kuulostaisi kirjallisesti parhaalta mutta työn edetessä kirjoittajan arvostelukyky ja toisaalta luova prosessi hoitavat spontaanin ja harkitun yhteensolahtamisen parhaalla mahdollisella tavalla.

Leen teos antaa kenelle tahansa, vaikkapa lukiolaiselle, mallia siitä, miten lähteitä käytetään oikein ja oivaltaen.

Adalmiina