maanantai 26. tammikuuta 2009

Collins, Suzanne: Nälkäpeli (trilogian ensimmäinen osa)


"Nälkäpelin säännöt ovat yksinkertaiset. Kaikkien kahdentoista vyöhykkeen täytyy luovuttaa peliin yksi tyttö ja yksi poika. Heitä sanotaan tribuuteiksi. Kaksikymmentäneljä tribuuttia suljetaan valtavalle areenalle, joka voi olla mitä tahansa paahtavasta aavikosta hyiseen erämaahan. Kilpailijat taistelevat keskenään kuolemaan asti, ja kisa kestää useita viikkoja. Viimeinen elossa oleva tribuutti on voittaja."


Katniss on kuudentoista ja tottunut huolehtimaan äidistään ja pikkusiskostaan. Elämä Panemissa ei ole helppoa, etenkään, jos asuu kahdennellatoista vyöhykkeellä. Joka vuosi pidetään elonkorjuu-juhla, jossa arvotaan vyöhykkeen tribuutit. Vaikka todennäköisyys on pieni, arpa osuu Katnissin pikkusiskoon Primroseen. Pelastaakseen siskonsa varmalta kuolemalta Katniss ilmoittautuu vapaaehtoiseksi tribuutiksi Primrosen sijaan.


Nälkäpeli on tosi-tv- ohjelma, joka järjestetään joka vuosi. Se näkyy suorana lähetyksenä koko Panemin valtakunnassa. Nälkäpeli on järjestetty 74. kertaa. 74 vuotta sitten kansa nousi kapinaan. Vyöhykkeet kukistettiin ja kolmastoista vyöhyke pyyhkäistiin maan tasalle. Nälkäpelin tarkoituksena on muistuttaa kansalaisille, miten käy, jos nousee vastarintaan Capitolia vastaan.


Katniss lähtee matkustamaan kohti Capitolia, seuranaan 12. vyöhykkeen toinen tribuutti, Peeta. Matkan aikana Peeta ja Katniss tutustuvat toisiinsa, vaikka on typerää kiintyä liikaa toisiin tribuutteihin, sillä Nälkäpelissä voi olla vain yksi voittaja...


Tieteis- ja jännitys-trilogian ensimmäinen osa kuvaa loppuun asti vietyä kilpailu- ja tositv-yhteiskuntaa.


 


 

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Jansson, Tove: Taikatalvi


Muumipeikko herää. On talvi. Sitä ei varmastikaan ole tapahtunut koskaan muumien historiassa, että joku herää kesken talviunien! Muumipeikko lähtee tutkimaan ympäristöään ja havaitsee kaiken muuttuneen. Mikään ei ole kuten kesällä, kaikki eläimetkin ovat talven eläimiä. Onneksi myös pikku Myy on herännyt ja uimahuoneessa asuu Tuu-tikki, joka toimii Muumipeikon oppaana talven saloihin. Muumipeikko vain inhoaa talvea.


Pakkasrouvan käytyä monenmoiset otukset saapuvat Muumilaaksoon ja asettuvat Muumitaloon asumaan. Onneksi reippailija Hemuli asuu mieluummin ulkona, sillä häntä ei kukaan kestäisi. Hänhän syö kaikki hillotkin. Talven eläimet kokoavat suurta keskitalven kokkoa, jolla aurinko houkuteltaisiin takaisin, ikävä kyllä Mörkö sammuttaa nuotion. Tuleekohan aurinko ikinä nyt esiin?


Kirjassa Muumipeikko oppii tuntemaan talvea ja sen, että kevät saapuu aina. Sopii talvilukemiseksi ihan kaikille.


 


 


 

torstai 11. joulukuuta 2008

Lindgren, Astrid: Lapsen joulu


Joulun odotuksen voi aloittaa lukemalla Astrid Lindgrenin Lapsen joulu-kirjan, johon koottu Lindgrenin tuttujen hahmojen joulukertomuksia. Iloa, riemua ja jouluntaikaa riittää Melukylässä, Kissankulmassa ja Huvikummussa, kun lapset valmistautuvat jouluun. Peppi järjestää kuusenriisumisjuhlat, Eemelillä taas on mielessä toisenlaiset pidot.


Tarinat ovat täynnä hyvän mielen joulutunnelmaa. Piparkakut tuoksuvat, lunta sataa ja joulukuuset luovat tunnelmaa.


Toivotamme Kirjapuutarhan lukijoille suloista joulun odotusta, rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2009.


 


 

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Nuotio, Eppu ja Tolonen, Tuutikki: Pensionaatti Onnela Delfinan matka-arkku ja Täytettyjen tomaattien talvi


Wasker on päättänyt ryhtyä kirjailijaksi. Materiaali hän saakin yllin kyllin, kun kaupunki päättä purkaa naapuritalon, pensionaatti Onnelan. Wasker toivoo, että Onnelan kadonneet omistajat ilmaantuisivat paikalle ja estäisivät hävityksen. Onni onkin myötä: eräänä yönä pihaan ajavat abuelo ja Delfina, suoraan Argentiinasta. Alkaa hurja remontti ja taistelu kaupungin virkamiehiä vastaan. Wasker pääsee Delfinan (pensionaatin johtajatar) apumieheksi. Tarvitaan vanhempien, elokuvaohjaajan, asukasyhdistyksen ja toimittajien apua ennen kuin abuelo ja Delfina saavat luvan jatkaa pensionaatin toimintaa.


Täytettyjen tomaattien talvi on Delfinan matka-arkun jatko-osa. Syksy on tullut ja Wasker jatkaa kirjailijan uraansa. Koulu alkaa pian, Delfinankin pitäisi mennä kouluun, mutta Delfina on sitä mieltä, että pensionaatin johtajatar ei ehdi käydä koulua. Abuelo sen sijaan menisi mielellään kouluun, sillä hän on unohtanut suomenkielen. Huolitaanko isoisiä kouluihin? Koulun lisäksi Delfinalle huolta tuottavat tomaatit, Suomessa myytävät tomaatit ovat aivan liian pieniä... Onneksi pensionaattiin majoittuvat keksijä-Janne, ranskalainen taikuri ja entinen kosmonautti, heistä saattaa olla apua tomaatti-pulmassa. Talvi tuottaa myös ongelmia: Delfina ei tahdo uskoa, että Suomen talvi on pitkä ja luminen vaan kieltäytyy sinnikkäästi lämmittämästä Onnelaa, vaikka joulukin on tulossa.


 

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä


Kerttu on juuri juhlinut 15-vuotissynttäreitään, juhlat onnistuivat, mutta päättyivät silti itkuun. Kerttu nimittäin päätti suhteensa Miraan tekstarilla. Noloa. Onneksi pientä helpotusta on luvassa matkan muodossa, Kerttu matkustaa äitinsä kanssa Amsterdamiin viikoksi.


Kertun äiti on kirjailija ja keräilee Anne Frankin päiväkirjoja. Kerttukin saa lahjaksi yhden. Äiti ja Kerttu tekevät matkan aikana sopimuksen: Kerttu saa uudet farkut, jos lukee Anne Frankin päiväkirjan. Kirja kuitenkin yllättää Kertun, se ei olekaan niin tylsä kuin Siiri-ystävä on sanonut. Lukiessaan Kerttu löytää yllättäviä yhtymäkohtia omasta ja Annen elämästä.


Matkan aikana Kertulla on myös aikaa pohtia ihmissuhteitaan, jatkaako virtuaalisuhdetta Jimin kanssa ja mitä tehdä Miran kanssa.


Kertun äiti tahtoo näyttää Kertulle Amsterdamista muitakin kuin hyviä puolia, saada Kertun ymmärtämään, että muunlaistakin elämää on ja on ollut ja kaikkien osa elämässä ei ehkä ole se kaikkein helpoin. Kerttu näkeekin asiat uudessa valossa ja lähtee Amsterdamista muuttuneena.


Erikoisuus: kirjan lopussa on listattuna biisit, joita kirjassa kuunnellaan.


Kurkkaa tänne!


 

maanantai 20. lokakuuta 2008

Wynne Jones, Diana: Rönsyilevä talo


Charmain ei ikinä ole tehnyt mitään muuta kuin istunut nenä kirjassa kiinni ja syönyt isänsä leipomon herkkuja. Muu ei hänen äitinsä mukaan olisi soveliasta. Kun Charmain sitten joutuu isosetä Williamin talonvahdiksi, on alku melkoisen hankala. Tarpeeksi vaikeaa on jo se, että ei ole koskaan tehnytkään mitään kotitöitä, puhuttamakaan siitä, että talo on täynnä magiaa.


Talon käytävät rönsyilevät suuntaan jos toiseenkin; jos avaa oven väärällä kädellä voi joutua makuuhuoneen sijasta kokoushuoneeseen. Ovelle ilmestyy vielä velho-oppilas Peter, joka ei erota oikeaa vasemmasta eikä loitsua toisesta.


Charmain pääsee apulaiseksi kuninkaallisen kirjastoon, jossa hänen tehtävänsä on luetteloida vanhoja kirjeitä. Linnaan ilmestyvät myös Sophie, pieneksi lapseksi naamioitunut Howl ja tulidemoni Calcifer, jotka jäljittävät kuningaskunnan kadonneita rahavaroja.


Pian käy selväksi, että Peterin epäonnistuneiden loitsujen korjailu on Charmainin murheista pienin, sillä liittyväthän tarinaan vaaralliset lupokit, isosetä Williamin riita siniäisten kanssa ja ahne prinssi Ludovic. Onneksi Charmainin pieni koira, Kulkuri, osoittautuu arvokkaammaksi kuin kukaan olisi aavistanutkaan...


 


 

lauantai 18. lokakuuta 2008

Tulossa....


Seuraavaksi vinkataan Diana Wynne Jonesin Rönsyilevä talo ja Terhi Rannelan Amsterdam, Anne F. ja minä.