maanantai 9. toukokuuta 2011

Kelly, Jacqueline: Luonnonlapsi Calpurnia Tate


Jacqueline Kelly
Luonnonlapsi Calpurnia Tate
Karisto 2011. Suom. Terhi Kinnarinen. Alkuteos The Evolution of Calpurnia Tate.

Tässäpä hauska ja erikoinen kirja! Kun Veden alla kurkotti lähitulevaisuuteen, Luonnonlapsi kertoo meille vähän yli sadan vuoden takaisesta maailmasta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1899, tarkemmin sanottuna tuon vuoden kesään, syksyyn, kiitospäivän- ja joulunaikaan sekä Uuden Vuoden aattoon. Kirjan lyhyt viimeinen luku kertoo vuoden 1900 ensimmäisen päivän aamusta.

Päähenkilö on alussa 11-vuotias ja täyttää lokakuussa 12 vuotta. Lokakuussa on hänen kolmen veljensäkin syntymäpäivät. Niin, Calpurnialla on itse asiassa kolme isoa veljeä ja kolme pikkuveljeä, äiti, isä ja vaari. Juuri vaarin kanssa Calpurnia ystävystyy helteisen kesän aikana. Käy nimittäin niin, että kun lämpötila kipuaa 40 Celsius-asteen tietämiin, ihmiset lepäävät mieluiten sisätilojen viileydessä vapaa-aikanaan ja iltaisin ja Calpurnialla on tilaisuus pujahtaa läheisen joen rantaan, pulikoida vedessä ja tehdä samalla luontohavaintoja, joita hän rakastaa. Calpurnia rakastaa tutkia luontoa. Alkuteoksen The Evolution –alku viittaa paitsi Calpurnian omaan kehitykseen persoonana, myös Charles Darwinin evoluutioteoriaan.

Aivan kirjan alussa Calpurnia lähtee kysymään Darwinin Lajien synty -kirjaa kirjastosta. Kannattaa lukea, miten kävi! No, vaarilla oli se kirja. Juuri tuosta kirjasta on otettu Luonnonlapsi-kirjan jokaisen luvun alkuun katkelma ikään kuin luvun motoksi. Varsin hienosti rakennettu kokonaisuus, joka toimii.

Paljastamatta kaikkia ajankuvaan ja juonenkulkuun liittyviä hauskuuksia ja hienouksia voi todeta , että Calpurnia on erilainen ja eri asioista kiinnostunut kuin tuona aikana tytön oletettiin olevan. Hän ei loista käsitöissä eikä ruuanlaitossa, vaan hänellä ”Silmukat putoilivat puikoilta kuin itsekseen ja ilmestyivät myöhemmin takaisin täysin mielivaltaisesti, minkä vuoksi neulomani pitkä, raidallinen huivi oli muhkurainen kuin kaniinin niellyt pyton.” (Mts. 232-233) ja omenapiirakan taikinakaan ei onnistunut yrityksistä huolimatta. Mutta kasveihin ja hyönteisiin liittyvät havainnot ja tutkimukset onnistuivat paljon paremmin. Kirjassa on minä-kertojana Calpurnia.

Calpurnia käy koulua tavalliseen tapaan, kuten veljensäkin, mutta koulusta ei kerrota paljoa. Calpurnian tärkein tieteellisen ajattelun opettaja on vaari. Pianotunnit kuuluvat myös Calpurnian elämään ja ne harmittavat häntä usein, mutta musiikin ystävänä vaari saa soittotunnit tuntumaan asiaankuuluvilta ja musiikilla on perheessä oma sijansa. Mikä sitten on Calpurnian The Evolution? Tietenkin kasvu ja kehitys sinänsä. Tuossa iässähän tyttö alkaa yleensäkin kukoistaa älyllisesti. Calpurnian on kuitenkin kyettävä tekemään isoja itsenäisiä ratkaisuja päästäkseen sinne asti, minne hän tähtää. Viimeinen luku saa meidät uskomaan, että hän lähtee unelmiaan kohti.

Kirjailija kertoo saaneensa idean kirjaan 140 vuotta vanhassa San Marcos joen rannalla sijaitsevassa maalaistalossaan eräänä helteisenä päivänä, jolloin hän mietti, miten naiset sata vuotta sitten selvisivät sellaisista päivistä ilman nykytekniikkaa. Talo on ollut Kellyllä vasta muutaman vuoden, joten kirja valmistui varsin nopeasti.

Jacqueline Kelly syntyi Uudessa-Seelannissa mutta perhe muutti Länsi-Kanadan rannikolle Vancouverinsaarelle hänen ollessaan pieni lapsi. Kanadasta perhe muutti Texasiin. Siellä Kelly kirjoitti ylioppilaaksi ja aloitti opinnot El Pason yliopistossa. Sittemmin hän on suorittanut tutkinnon lääketieteessä (The University of Texas Medical Branch at Galveston) ja lakitieteessä (Austonin yliopistossa). Hänen aviomiehensä on tähtitieteilijä.  Lapsuuden mielikirjakseen Kelly mainitsee Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee -kirjan. Luonnonlapsi Calpurnea Taten joenvarsikuvauksissa sen uskoo.

Kuvaamansa ajankohdan vuoksi Luonnonlapsi -kirjassa voi havaita yksityiskohtia, jotka muistuttavat Kanadan tunnetuimman lastenkirjailijan, Lucy Maud Montgomerynkin kirjoista, vaikkakin Montgomeryn kirjoissa eletään Kanadan itärannikolla Prinssi Edwardin saarella - mm. humoristinen uskonnollisten ryhmien vertailu ja luonnonilmiöiden havainnointi.  Montgomeryllä luontohavainnot ovat esteettisiä mutta Kellyllä luonnontieteellisiä. Calpurnian vanhemmat kuuluvat metodisteihin; baptistit menettelevät heidän mielestään, mutta vapaaseurakuntalaiset eivät. Montgomeryllä puolestaan presbyteerit ja metodistit ovat hupaisasti vastakkain. Myös etymologiset nimipohdinnat ja Calpurnian tulevaisuuden haaveet muistuttavat Montgomeryn tyttösankareista.

Lopuksi tekniikasta ja keksinnöistä kiinnostuneelle: kirjassa mainitaan kaksi laitetta, jotka päähenkilö ja kyläläiset näkevät ensi kertaa, mutta jotka alkavat pian yleistyä, toinen nopeammin kuin toinen, hinnasta johtuen, sekä eräs mainostettu nautintoaine, jota maistetaan ensi kertaa. (Viskiäkin kirjassa tislataan mutta se ei ole uusi tuote.)

Mainio kirja! Kirjaa ei näyttäisi olevan vielä englanniksi HelMet-kirjastossa? Alakerran kaupassako sen sitten olen nähnyt englanniksi?

Alla pari linkkiä Jacqueline Kellyyn liittyen. Ylemmässä ihana kuvitus, alemmassa mm. kirjailijan haastattelu.




Adalmiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti